Rest In Peace

se alkaa näkyä päälle päin
että lähdit ja minä jäin
on sieluni sanaton
kun mulla niin paha olla on
ei ikävä ikinä mee
se pysyy se syvenee
vielä eilen tähtiä näin
nyt nekin on sammumaan päin

mua maailman tuulet vie
ja joskus johonkin loppuu tie
on pidellyt kylmempää
kun reiän teit minun sieluni seinään

-Kaija Koo

Kitron Nipsu 1.3.2002-22.10.2012 <3

Kuvia

Edelliseen postaukseen en millään saanut kaikkia "hienoja" kuvia, joten aattelin sitte tehä erikseen tällasen, johon tulee muutama kehäinen kuva tuosta herrasta.

Kuulimisia ja erikoisnäyttelyä

Nyt ei olekaan tullut kirjoitettua pitkään aikaan, mutta osasyynä on se että meidän koirilla ei yksinkertaisesti ole tapahtunut yhtään mitään moneen kuukauteen. Koirat on eläny tavallista kotikoiran elämää. Romeolla olen harjoitellut tuota kameran käyttöä ja muutaman kuvan laitankin tänne. Itse olen myös käynyt parissakin näyttelyssä tässä parin kuukauden sisällä, ilman omaa koiraa tietty.

Kävin siis perinteisesti Tornion ryhmänäyttelyssä 25. helmikuuta, vaikkakin kuten olen jo aiemmin sanonut, ilman omaa koiraa. Lähinnä kaverin avuksi lähdin ja samalla vähän katteleen koiria. Meillä oli siis mukana harmaa, pystis ja jämtti, tyttöjä kaikki. Pääsin itse pyörähtämään kehässä harmaan kanssa ja neiti esiintyikin oikein hienosti. Tarkalleen en muista mikä koirassa oli "vikana" mutta tuloksena oli AVO EH AVK 2. Eli ei se hullummiin mennyt. Koko päivähän meillä meni siellä, sillä harmaat olivat ensimmäisenä kehässä ja pystykorvat viimeisenä, mutta kiva päivä oli ja tapansa mukaan Torniossa oli _kylmä_. Jämtti ja pystykorva olivat molemmat Hyviä, joten ihan loppuun asti ei tarttenu jäähä. 

Maaliskuussa olin sitten Kemijärvellä ryhmänäyttelyssä -perinteisesti. Ja tässä noudatettiinkin kunnolla perinteitä eli ilman omaa koiraa. Ties kuinka monena vuonna olen kys. näyttelyssä ollut eikä koskaan ole oma koira ollut mukana. Tänä vuonnahan oli tarkoitus Romeo ilmoittaa, mutta tulin siihen tulokseen, että mitä turhia kun koira on MVA niin tuommoinen pikkunäyttely on vaan "rahan tuhlausta". Minun piti kuitenkin mennä näyttelyyn esittämään kahta karhukoiraa. Viikko ennen näyttelyitä tuli toinen näistä koirista meille "hoitoon", että voisin vähän harjoitella koiran kanssa. Routa oli siis 13 kk vanha ensikertalainen. Sunnuntaipäivä juostiin pihalla ympyrää ja neiti oppi kaikki niin hienosti. Maanantaina lähdettiin käymään Sodankylässä näyttelyharjoituksissa, missä kaikki oli pikkutyvärelle niin uutta ja ihmeellistä, että hiljaa ei voinut olla.Tämän samaisen kaverin kanssa lähdettiin kys. näyttelyyn tällä kertaa mukana vain yksi pystykorvauros. 

Näyttelypaikalla päästiin sitte tämän toisen koiran, Mojen, kanssa virkistämään muistia, että mitä siellä kehässä tehtiinkään. Olin siis tämän saman koiran kanssa vuosi sitten Sodankylän ryhmänäyttelyssä ja nyt olisi koiran toisen näyttelyn vuoro. Kehässä oltiin muutaman muun NUOren uroksen kanssa ja vähän oli kaverilla päässy unohtumaan, että miten ollaan hienosti kehässä. Saatto vähän enempi kiinnostaa muut koirat kun minä, mutta kyllä se loppujen lopuksi meni ihan hyvinki. Tuloksena oli NUO EH, NUK 2. Poitsulla oli kuulemma vähän pehmyt selkä vielä, joten nyt antaa kaverin kasvaa ja kehittyä. Katteellaan sitte vuoden päästä seuraavia kehiä. 

Routan kanssa mentiin sitte juniorikehään ja neiti esiinty niiin hienosti! Ois voinu kuvitella että koiran kanssa on harjoteltu enemmänki? Tyttöhän on vähän koon ylärajoilla, mutta Jari Fors tykkäs siitä silti sen verran että Routahan sai ERI:n SA:n kera. PN-kehässä oli neljä muuta narttua. Kauan tuomari jakso juoksuttaa ja seisottaa koiria, mutta niin vain tämä tyttö pesi kaikki ja SERTihän sieltä irtos. ROP-kehässä tuomari ylisti Routan liikkeitä -varsinkin takapotkuja. ...joten mehän saatiin punakeltanen ruusuke. Ei olis hienommin voinu alkaa tuon tyvären näyttelyura. Ryhmissäki pyörähettiin, mutta eihän siitä mitään tullu. Koira pelkäs sitä isoa hallia ja varsinki lattia oli ehkä pelottavinta ikinä. Mutta päivä oli niiiiin hieno ettei mitään rajaa:)

Eilen oltiin siis Torniossa SHHJ:n erikoisnäyttelyssä. Koiria oli ilmottautunu harmillisen vähän, vain 14 harmaata ja jämttejäkin vain 24. Romeolla karvanlähtö oli aikalailla pahimmillaan ja mietittiin kaks kertaa lähetäänkö, mutta pakkohan se oli lähteä kun oli _vain_ 280 km päässä erikoisnäyttely... 

Harmaista kukaan muu ei saanut SAta kuin Romeo, joten Romeo oli ROP. BIS-kehässä jäätiinkin kolmansiksi, mutta eipä me huonoille hävitty ;-) Jokatapauksessa reissu meni yliodotusten, vaikka vähän jäi harmittamaan harmaiden huono taso. Ehkä mennään ens talvena käymään etelämmässä erikoisnäyttelyssä tai sitten ei.. Nyt ainakin jäädään piiiiitkälle näyttelytauolle ja aletaan keskittymään syksyyn ja kuntoutumiseen, eli lähinnä pyöräilyyn. 

Romeon arvostelu 

" Rotutyyppi erinomainen. Keveystasteeltaann hyvä. Upeasti liikkuva kauniisti esitetty uros. Hyvin jalo, kaunis pää. Tummat silmät vähän takakiverät korvat. Purenta voisi leikata syvempää. Hyvä ylälinja. Häntä kiertyy hyvin, voisi lähteä tarmokkaammin eteen. Erittäin hyvät raajat. Hyvä karvapeite, kaunis väritys, voisi olla vähän kirkkaampi. Liikkuu poikkeuksellisen hyvin. Esitetään hyvin." Luonne 1

Tulos siis VAL ERI1, SA, PU1, ROP, BIS-3

Vuodesta 2011

Tässäpä vielä pieni kooste Romeon vuodesta 2011.

Pikkuhiljaa on alettu suunnitella tätäkin vuotta, ja tarkoituksena olisi päästä vihdoin debytoida valioluokassa. Olen ajatellut ilmoittaa tuon kaverin Kemijärven ryhmikseen maaliskuun lopulle ja sitten Tornion erkkariin huhtikuussa.

Joulu on taas riemuitkaa nyt

Toivottelenpa siis hyvät joulut kaikille ja parempaa uutta vuotta! Lunta täällä onkin jo ihan kiitettävästi kuten kuvasta huomaa. Pakkasta ei ole kuin muutama hassu aste, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Koirille on jouluherkut ostettu ja muutenkin alkaa olla valmista ottamaan joulu vastaan. Toivotaan, että aaton jälkeen kuvien laatukin paranisi edes hiukan.

Mutta se siitä joulusta. 

Nyt muistellaan tätä vuotta, joka on ollut meille erityisen mahtava ja täynnä yllätyksiä. 

Tavoitteenahan meillä oli saada Romeosta muoto- ja käyttövalio ja niinhän siinä kävikin, tosin hiukan paremmin kuin olisin osannut kuvitella. Vuoden 2011 näyttelysaldo on siis kolme näyttelyä, joista kaksi BIS-voittoa ja yksi vara-SERT ja vara-CACIB. Enpä ois uskonu, että vuoden huonoin tulos olisi pu2...Enemmänkin oltaisiin käyty, mutta sattuineista syistä ei pystynyt. 

Koepuolella menikin sitten hiukan kehnommin, mutta ei silti huonosti. Tuloksena siis kolmesta kokeesta kaksi ykköstä ja yksi nolla. Metsällä Romeo toimi hienosti jälleen ja tuloksena (noin) kymmenen kaatoa. Ensi syksyä odotellessa. 

Sitten katse kohti tulevaa.

Vuodelle 2012 ei suunnitelmia ja tavoitteita hirveästi ole, sillä kaikki mitä vaan osaisin kuvitella saavutettiin jo edellisenä vuonna. Parissa näyttelyssä olisi ainakin tarkoitus käydä. Toivoen tietty, että ERI-putki jatkuisi, mutta osaan kyllä odottaa EH:takin tuomarista riippuen. Puolivuotta pidetään kuntoa yllä, jotta ollaan heti elokuussa valmiita starttaamaan metsälle ja ehkä pariin kokeeseenkin. Hienoa olisi myös, jos ensi syksynä tulisi se karhu vastaan niin pääsisi Romeokin tositoimiin. Nipsu... jatkaa eläkepäiviään. 

Syksystä

Metsästys alkaa olla pikkuhiljaa ohi meidän kohdalta ja ei menny yhtään hullummin tämä syksy. Hirviä riitti vielä ainakin tälle syksylle ja Romeolle tais tulla kaatoja vähintäänki se kymmenen kappaletta. Romeo pelas tänäkin syksynä kuin unelma ja suurimmitta sairasteluitta vältyttiin. Kokeissaki käytiin kolme kertaa ja kahesti tuli ykköstulos eli kaverista tuli sitte käyttövalio. HUH HUH. Enpä ois ikinä uskonu omistavani kaksoisvalio koiraa, mutta niin vain tuolla pihalla häkissä semmonen nukkuu tälläkin hetkellä.
Järjestettiin syyskuussa myös ensimmäinen hirvenhaukkukoe ja kokemus oli hyvinkin positiivinen. koe meni siis hirmu hyvin ja kaikki viisi koiraa löysivät hirvet:) Sellainen fiilis jäi, että ensivuonna ehdottomasti uudestaan! Nipsu kävi myös metsällä muutaman kerran, mutta täytyy myöntää, että on alkanut rouvalla hiiret kiinnostaa lintuja enemmän. Nipsu viettääkin onnellisia eläkepäiviä, joten ei oteta sitä niin vakavasti;)